kotiliesi

maanantai 2. lokakuuta 2017

Toimittaja syö silmillään, ja maistaa mielellään

Tänään ajattelin kirjoittaa toimittajan työstä, ja siitä miten journalismin koen, ja tietoa jaan. Olenhan mukana Faktana Kiitos!- koulukiertueella.
 
Toimittajana kuulen, haistan, maistan, ja aistin ympärilläni tapahtuvaa jatkuvasti. Tuntosarvet eivät lepää, eivät erota vapaa-aikaa työstä. Intuitio on vainu jolla erotan uutisaiheen ennen kuin se edes uutiseksi asti ehtii.


Mitä toimittajan työ oikeastaan on?

Ammattinetti ilmaisee toimittajan ammatin näin.”Toimittajat työskentelevät sanoma-, aikakaus- ja muiden lehtien toimituksissa sekä muun median palveluksessa. Toimittajat kirjoittavat erilaisia juttuja sekä etsivät tietoa, tekevät haastatteluja ja ideoivat. Ammatissa tarvitaan sujuvaa kirjallista ilmaisua, tiedonhakutaitoja sekä vuorovaikutustaitoja.” http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/120_ammatti

Mielestäni toimittajan työ on oikean tiedon kaivamista esiin eri lähteistä. Lähde voi olla tietokirja, asiantuntijahaastattelu, oikeuden pöytäkirja, tai vaikka yrityksen kirjanpitotiedot.

Mielipiteelläni ei kuitenkaan ole väliä, sillä journalismi ja toimittajan työ eivät perustu mielipiteeseen, vaan faktaan, jota eri tiedotusvälineissä jaetaan!



Otetaanpa esimerkiksi ruoanlaitto ja makaronilaatikko.

Mielipide: Keittokirja saattaa ohjeistaa perinteisen makaronilaatikon teon munamaitoon. Internetistä saattaakin löytyä kolmen juuston kermaseos. Hämäläisittäin perinneruokaan ei kuulu jauheliha. Savossa taas munamaitoa ei käytetä, vaan lihaliemi hoitaa nesteytyksen, jauhelihaa taas täytyy ehdottomasti olla. Mielellään omasta karjatuotannosta.
Makaronilaatikossa luulisi vain makaronin olevan pysyvä ja oikea totuus. Mutta makaroneistakin löytyy eroja. Toinen käyttää kierteellä olevaa, toinen simpukkaa, ja joku tekee makaronilaatikosta sittenkin spagettipaistoksen, jopa nimi muuttuu matkalla.
Ja tämäkin oletus on vain oma tulkinta kokemastani. Ei uutiskynnystä ylittävä, eikä oikeaa journalismia. Vain mielipide jolla en edes yritä herättää keskustelua propagandan keinoin, kuten valeuutinen tekee.


Valemedia: esimerkiksi MV=”Mitä Vittua”-tyyliset sivustot ovat harhaanjohtavia, eivätkä oikeaa journalismia. Lähinnä propagandaa, jossa keskustelua herätetään mielipiteiden voimalla.
Valemedia ottaa ikäänkuin kakusta kermat, mutta jättää täytteen huomioimatta. Lukija taas ahmii kermat, ja unohtaa, että täytettä olikaan. Lukija suuttuu kuitenkin siitä ettei kakussa maistu kuin kerma, ja kokee että häntä on huijattu. Lukija alkaa syyttää alkuperäistä kakuntekijää, ei kuitenkaan pelkän kerman tarjoajaa. Itkupotkuraivarit ja huutokiukku alkaa. Jos lukija olisi syventynyt lukemaan pakkausselosteen, ja kuunnellut myös leipurin ajatuksia olisi voinut syntyä rakentavampi keskustelu kuin paskamyrsky vesilasiin.



Fakta on oikeaa tietoa, todellista ja alkuperäistä!

Mistä voit olla varma, että totuus on oikea? Et mistään!

Opiskelujen aikana tulin tietämään, että absoluuttista eli täydellistä totuutta ei ole olemassa!

On siis määriteltävä ensin totuus, jotta voi ymmärtää miksi sitä ei ole. Lyhyesti sanottuna sanakirja määrittelee totuuden näin: ”Se mikä on totta, vastaa todellisuutta, tosiasia”.https://www.suomisanakirja.fi/totuus

Pohdin: onko tosiasiaa ja oikeaa totuutta olemassakaan? Eikö jokaisella ihmisellä ole oma totuutensa? Näkemys ja mielipide siitä mikä on juuri hänen mielestään oikea totuus. Yrittäjäjohtajaa haastateltaessa miettii väistämättä kehuuko hän firmaansa, vai puhuuko totta tuotteistaan.

Elokuvissa usein näkee ettei rikollinen koskaan ole syyllinen, vaan aika usein kuuluu, että ”olen syytön”. Onko se hänen totuutensa? Ei voi tietää, koska oikeaa totuutta ei välttämättä ole olemassakaan. Ehkä vain käsikirjoittajan päässä.

Toimittajan tärkein ominaisuus on osata kyseenalaistaa saatu tieto. Toimittaja pohtii ja pähkäilee, kääntää ja myllää, analysoi ja kiroilee. Kaivaa vielä senkin jälkeen, kun toiset jo lopettavat.
Toimittaja ensin kyseenalaistaa ja etsii tietoa mahdollisimman monesta lähteestä, etsii yhtymäkohtia, samankaltaisuuksia ja lopulta löytää jutun ytimen. Sen, jonka voisi ajatella olevan oikea totuus toistuessaan niin usein. Silti jää arvoituksesksi onko totuutta löydetty. Haastatellessa tärkein taito on kuuntelu ja havainnointi. Paras juttu syntyy, kun sisäistät ihmisen sanattoman viestinnän, ja osaat lukea myös rivien välit. Muista kuitenkin, ettei koettu ja nähty ole sittenkään koko totuus.

Mutta: Joskus on vain osattava lopettaa kaivamasta ja luotettava siihen, että tieto on oikea. Kunnes joku toisin todistaa. Valokuvajournalismissa photosoppaus kaventaa mallien vyötäröitä, silottaa ihoa eli muokkaa totuutta kauniimmaksi. Johtaa samalla lukijaa harhaan.



Median ja journalismin ero?

Media uutisoi maailmalla tai kotimaassa tapahtuvia asioita eri tiedotusvälineillä.

Journalisti käyttää näitä välineitä journalistisin keinoin.

Esimerkiksi journalisti kirjoittaa Helsingin Sanomiin. Tai puhuu Radio Hämeessä. Tai juontaa MTV3 uutisia. Journalisti tuottaa siis journalistista sisältöä eri tiedotusvälineisiin.

Journalismi perustuu siis mediassa esitettävään faktatietoon.

Myös sosiaalisen median tieto on journalismia, mutta vain osittain. Blogikirjoitukset ja mielipidepalstat eivät välttämättä perustu kuin osatotuuteen.

Vastuu: Keltaisen lehdistön eli sensaatiohakuisten lehtien esimerkiksi Iltalehden, Hymyn ja 7päivää-lehden viihdetoimittajillakin on vastuunsa. Jokainen toimittaja tekee silti toimittajan työtään myös omana persoonanaan, vaikka edustaakin sitä mediaa mille juttua tekee. Jos kirjoitat freelancerina juttua Hymyyn, Rakentajalehteen ja Me Naisiin, vaihdat roolia kuin kameleontti tarpeen mukaan. Pääasia on, että tietää paikkansa silloin kun haastattelee Ylen uutisiin politikkoa, Lapsemme-lehteen nelivuotiasta Mikkoa, ja Avotakkaan sisustussuunnittelijaa.



Uutinen tiedottaa mitä tapahtuu

Uutisella on journalismissa oma tarkoituksensa. Uutisen oletetaan vastaavan mitä-, missä-, milloin-, miksi-, miten- ja kuka-kysymyksiin.

Uutiselle on myös omat kriteerinsä, ne löytyvät mm. STT:n tyylikirjasta ja täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uutiskriteerit

  1. negatiivisuus
  2. raadollisuus
  3. toistuvuus
  4. voimakkuus
  5. yksiselitteisyys
  6. kulttuurinen merkittävyys
  7. koskettavuus
  8. odotettavuus
  9. yllätyksellisyys
  10. jatkuvuus
  11. päivän valikoima
  12. eliittihenkilöt
  13. henkilöitävyys
  14. positiivisuus
  15. tärkeys
Kun uutiskriteereistä useampi täyttyy on uutisointi tarpeen. Uutisessa ajatellaan kuinka tärkeää on aiheesta tiedottaminen lukijalle/ katsojalle/ kuulijalle. Taustatoimittaja ottaa selvää jo etukäteen jutun juurista, mahdollisesta historiasta.

Toimittajan työhön kuuluu olennaisesti valintojen teko, eli mistä näkökulmasta uutista tai juttua lähdetään rakentamaan.



Sinustako toimittaja

Kuka tahansa saa ja voi olla toimittaja, kunhan muistaa vastuun tuotetusta tekstistä tai puheesta, esiintymisestä ja lähdetiedoista.

Toimittajan työ vaatii korkean työmoraalin, etiikan, ja ennen kaikea Journalististen sääntöjen noudattamisen.

Jos vastuusta tulee lipsumista, tai jopa suoranaista valehtelua toimittajien oma Julkisen Sanan Neuvosto tarttuu asiaan, ja toruu, saattaa jopa ottaa toimittajan oikeudet narikkaan. Eli laittaa toimittajan jäähylle miettimään tekojaan, ainakin sanojaan.

On siis syytä tiedostaa, että toimittajan työ on vastuullista, sirpaleista, monipuolista, ja niin hauskaa. Toimittajat ovat eräänlaisia sanansaattajia ja tiedontuojia. Heitä ei kuulu ampua alas, vaan kannustaa tuomaan oikea tieto julki.

Toimittajan työ on kuin palapeliä rakentaisi, valmista ei tule hetkessä. Ei ehkä koskaan vaikka maailmaa yrittäisi parantaa kuinka.

Me toimittajat teemme työtä jakamalla tietoa niille, jotka tietoa sekä tarvitsevat, että kaipaavat. Olemme aivan tavallisia ihmisiä, kotiäitejä, perheenisiä, kaupassa kävijöitä, isolla ja pienellä palkalla toimeentulevia, katuojissakin rypeviä, kotimaan ja ulkomaiden maailmanmatkaajia,yms. 

Sinustakin voi siis tulla toimittaja. Minä aloitin 1.11.2005 ensimmäisellä jutullani Super-lehteen (Lähi-ja perushoitajien ammattiliitto)vapaana toimittajana perushoitajan työn ja sihteeriopintojen ohessa. Olin kymmenen vuotta saman työnantajan leivissä, huidellen välillä muihinkin suuntiin kartutaakseni ammattitaitoani. Lopuksi kävin ammattikorkeakoulun, sain paperit, ja nyt yritän jälleen freelancerina eteenpäin.




Tämä oli minun totuuteni toimittajan ammatista, mikä on sinun käsityksesi? Oletko miettinyt mitä fakta eli totuus tarkoittaa sinulle? Onko se oma ehdoton totuutesi vai avarakatseisempi näkemys? Osaatko huomioida näkökulman muutoksen, osatotuuden, vai uskotko sokeasti siihen mitä väitetään?







Edit: Kirjoitusvirheet

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yhteisen pöydän ääressä

Tänään kotikokkailen. Pääruokana oli uunilohta, keitetyt perunat ja pippurikastike, vihersalaatti.  Jälkiruokana marjaisa mangos...