kotiliesi

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Arkisen päivän arkiset ruoat

Sunnuntain lounas/päivällinen
Tänään ajattelin laittaa arjen haasteita ruoaksi. Kun kaappi ei notku herkuista, eikä saldo tilillä anna ostaa kalliita raaka-aineita kaappiin, täytyy tehdä sitä mitä voi ja osaa. Helpon kautta. Löydät blogistani muutamia ohjeita, jahka jaksat hieman selailla alaspäin.

Se minkä koen ruoanlaitossa vaikeaksi ovat uudet reseptit uusine raaka-aineineen. Elämäntilanteestani johtuen hinta tietenkin ratkaisee myös. Toisinaan yksinkertainen on riittävä.

Mikrovalmiit lämpimät voileivät iltapalaksi
Nostalgia: Lämpimät voileivät olivat 80-luvulla torstai-illan herkku. Äitini osti ranskanleipää, kinkkua ja juustoa. Taisipa olla välissä muutakin hyvää makua antamassa. Äiti laittoi leivät uuniin, sillä välin kun me tytöt kipaisimme kerrostalon saunavuorolle. Saunaillan jälkeen lämpimät voileivät ja vihreä Aku Ankka limppari maistuivat nälkäisille murrosikäisille iltapalaksi.

Nykyisin teen omalle jälkikasvulleni leivät mikrossa. Laitan päälle sitä mitä kaapista löytyy, tai kuopuksen toiveen mukaan vain yksinkertaista. Ja silloin kun laitan voileivät uunissa, hankin ranskanleivän, ja monenlaista herkkua leivän sisälle lisämakua antamaan.

Lämmin voileipä yksinkertaisesti

 1- 6 kpl ruisleipää
margariinia
metwurstisiivuja
juustosiivuja
majoneesi
ketsuppi

Voitele leivät ja lado päälliset, siten että juusto on viimeinen. Mikroon kunnes juusto sulaa.



Aamupala voi olla tuhti

Aamupala voi olla tuhdimpikin. Ainakin teini-ikäisellä. Keskimmäinen pojista osaa vaatia ja tahtoo monipuolisuutta, ainakin määrässä. Koska kattaus on puoliruokaa, teen välillä näyttävämpiä tarjottimia. Tänä aamuna poika sai eteensä eiliset tortillarullat, ja herkkuvoileivät. Tee, mandariini ja viilis toivat lisämakua aamuun.

Aamutee ja tuhdimpi aamupala

Herkkuvoileipä

Monivilja paahtoleipä
margariini
salaatinlehtiä
tomaattia
metwursti
kurkkua
purjosipulisilppu

Herkkuvoileipään voi kuulua periaatteessa mitä vain. Mielikuvitus rajana. Silli, persilja, tonnikala, lohi, katkarapu, majoneesi, kananmuna, punajuurisalaatti, yms.


Herkkuvoileipään riittää salaattiainekset



Liika kruisailu ruoalla saa kääntymään takaisin

Tarina arkiruoan takana: Luen paljon erilaisia ruokablogeja ja etsin niistä reseptejä myös omaan ruoanlaittooni, tai varmentaakseni määriä. Leivonnassa varsinkin etsin uusia ideoita, mutta törmään palomuuriin siinä kohtaa kun raaka-aineet menevät liian hienoiksi. En koe omakseni.

Ensin en tunnistanut tai tiennyt mihin esim.pestoa käytetään, tai mitä se edes on. Olen toki oppinut, kun luin ja otin selvää. Alusta aloittaminen on kuin peruskoulun ekaluokalla olemista, innostavaa mutta osittain tuskaa. Tulee nimittäin sellainen tunne, että pitäisi osata maustehyllytkin ulkoa, puhumattakaan kastikkeista ja kuorrutteista.

Olen kuin Liisa ihmemaassa, etsin ulospääsyä labyrintista. Johtuen siitä etten edes tiedä miltä hyllyltä aineet kaupassa löytyvät. En ole mikään kauppojen rakastaja ylipäätäänkään. Haen tarvittavan ja sen pitäisi löytyä mahdollisimman helposti.  Lisäksi nykyisin kaupoissa törmää liiankin usein myyjiin, jotka eivät ehdi muilta töiltään näyttämään missä mikin sijaitsee, ja asiakkaana pyörin ympyrää hyllyjen välissä koska silmiini ei osu tarvittava ostos.

Yleensä tässä kohtaa teen U-käännöksen ja palaan joko tyhjin toimin kotiin, tai etsin tutun kaupan jossa tiedän asiakaspalvelun toimivan paremmin. Hoitajana ollessani en voinut tarjota potilaalle "eioota". Jos en itse tiennyt vastausta, otin selvää. Nykyisin kohtaan tämän tästä ammattikuntaa jotka eivät kyseistä taitoa ole sisästäneet.


 Kananmakuinen viikonloppu

Tänä viikonloppuna ostin kanaa. Jauhelihana, nuijina ja suikaleina. Tein tortillatäytteen kanajauhelihasta ja maustin oman maun mukaan. Kanan ostan yleensä valmiina koipina tai suikaleina. Joten jauheliha oli uusi kokemus. Kanaliemi jäi Lidliin, koska en uskonut tarvitsevani, olin väärässä, ja käytin lihalientä korvikkeena. Luonnonjogurtin tilalla voi käyttää esim. ranskankermaa, kermaviiliä, yms.

Vaihtelua tortillarulliin sisältöä vaihtamalla

Tortillarullatäyte kanajauhelihalla 

400g kanajauhelihaa
1 kanaliemi
200g luonnonjogurttia
0,5 tl chiliä
0,5 tl paprikajauhetta 
1 tl currya

Paista jauheliha ja mausta. Sekoita valmis jauheliha luonnonjogurttiin. Lisää ruokalusikallinen täytettä lähes keskelle tortillalevyä ja rullaa kiinni. Puolita terävällä veitsellä ja lisää tarjoiluastialle. 


 

Ota selvää, opi ja innostu

Luonteeni on utelias, ja tiedonjanoinen. Olen myös kunnianhimoinen. Vaikka en kympin oppilas olisikaan, niin itseopiskelen ja etsin tietoa. Kierrän välillä kauppoja ajan kanssa vaikka niskakarvani pystyssä välillä ovatkin. Silti olen päättänyt, että etenen askel kerrallaan, kiire ei ole. Sillä välin teen arkiruokaa.

Kirpputorilöytö: 6 kpl keittokirjoja, yksi kutsupäiväkirja ja servettejä jouluksi

Taannoin kävin kirpputorilla etsimässä jouluvaloja. En löytänyt. Sen sijaan palasin kotiin syli täynnä keittokirjoja. Sijoitin siis tähän ruokablogaamiseen muutaman euron. Sosiaalinen media antaa nopeasti vastauksia ohjeiden haussa, mutta minä pidän myös printtiversioista ja varsinkin kirjoista. Televisiossa jään koukkuun nopeisiin ruokaohjeisiin, ja katson paljon ruoka-ohjelmia joissa on asiaa tai tarinoita. Vuosikymmeniä sitten tykkäsin kokkisodan kaltaisista viihdeohjelmista, mutta nykyisin visailut eivät innosta.

Tulin lopputulokseen, että on helpompi alkaa rakentaa omaa ruokablogauksen suuntaa siitä mitä osaan parhaiten. Juuri näistä arkisista ruokalajeista, kuten moni ruokablogaaja tekee. Onko arki sitten kaikilla sama, on toinen asia.



Arjen keskelläkin on juhlaa

Joskus hetken helmiä ovat hedelmät lautasella tai rapujuhlat elokuussa. Arjen keskelle voi kattaa näyttävän annoslautasen tai rakentaa vihanneslautasen. Aina ei tarvita suurta, vähempikin riittää. Uusi tuttavuus hedelmissä oli tänä viikonloppuna tarjoushintainen Persimon. En tiedä mitä siitä rakennan, mutta jouluksi ehkä jotakin. Ohjeita on lukuisia: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/persimon
Vitamiinit jälkiruoaksi
Joulupöytää rakentaessa noudatan perinteitä, lisään myös jotakin uutta mahdollisuuksien mukaan. Savolaiseen joulupöytään kuului lapsuudessani perinnelaatikot, karjalanpaisti, rosolli ja kinkku. Hämäläisessä ruokapöydässä tutuksi tulivat erilaiset valmis-salaatit ja imelletty perunalaatikko.

Omaa joulupöytää rakentaessani olen yhdistellyt savolaisuutta, hämäläisyyttä ja lisännyt paahtopaistin, ja tuonut pöytään äitini tavoin erilaisia kaloja. Myös juustolautanen kuuluu meidän jouluumme. Nostamme aina myös jouluisen maljan.

Silloin kun varat eivät riitä, jää joulupöytä hyvin perinteiseksi. Perinnelaatikkojen raaka-aineet ovat edullisia, ja itsetehtyinä riittävät pitkään. Kinkun tilalla on hyvällä tuurilla Karjalanpaisti.

Löydät lisää kuvia arjestani Instagramista https://www.instagram.com/phannele7/?hl=fi   ,  ja Facebooksivuiltani https://www.facebook.com/phannele7



Helpota arkea puolivalmiilla

Joskus ei ehdi tai vain jaksa laittaa kaikea ihan alusta. Valmispurkit ja einekset tulevat silloin avuksi. Meillä kanaruokaa syövät kaikki muut paitsi kuopus. Hän ei siedä myöskään ananasta ja on muutenkin ronkeli ruoassaan.

Valmispurkista kastike
Hunajamarinoiduista broilerinlihasuikaleista sai maittavan aterian sekoittamalla joukkoon kermaisen ja mausteisen currykastikeen suoraan purkista. Jos ei inhoa ananasta tai kanaa, niin  kastike on omiaan myös nuorison makuun. Riisillä ja salaatilla saa lisämakua annokseen.

Kuopuksella on laktoosi-intoleranssi, joka todettiin 4vuotiaana. Lääkäri epäilee yhdeksi syyksi välttää ruokia sitä, että pienenä vatsakivuista kärsinyt poika yhdistää kokemansa kivun ja ruoan yhteen. Kuopus itse sanoo, että monen ruoan koostumus tuntuu hänen suussaan vain niin pahalta, ettei hän halua syödä kaikkea. Joten meillä rakennetaan eri tavoin ruokia jotta kaikilla olisi hyvä olla.

Kananuijista pikaruokaa
Valmiiksi marinoidut kananuijat valmistin uunissa 200c, noin tunti. Tarjoilin keitetyn riisin kanssa. Ei niin näyttävä annos, mutta piti nälän poissa.

Lopuksi: Koska kastiketta ja tortillatäytettä jäi, keitin perunat ja tein vielä kastikkeen tähteistä. Hedelmiä tarjoiltiin välipaloina, ja ensi viikolle jäi lupaus, että taas leivotaan.



Kuinkas sinun arkiruokasi ja viikonloppusi sujuu? Onko lautasella herne ja vesi, vai A´la carte pihvi lisukkeineen? Kuohumalja ja joulupöytä pikkujoulujen tiimellyksessä? Onko mielessä juhla vai arki? Kerro tänne vinkkivitoset arjen harmaudesta joulunpunaiseen.



Kun en blogaa, kuvitan Instaa, päivitän Facebookia, Pinterestiä ja Twitteriä, eli löydät minut myös täältä:
 https://kotiliesi.fi/blogit/
https://www.facebook.com/phannele7
 https://www.facebook.com/paivi.hujakka
https://www.instagram.com/phannele7/?hl=fi
https://twitter.com/PaiviTanninen
https://twitter.com/tanninen_paivi
https://fi.pinterest.com/phannele7/
https://plus.google.com/110045278659210168219/posts/KUgrrxLZcKj




Edit: lukihäiriöisen kirjoitusvirheet.




3 kommenttia:

  1. Tee arkiruoaksi erittäin helppotekoinen ja nopea Siirapilla tai fariinisokerilla tai taloussokerilla makeutettu perunalaatikko. Siirappi ja fariinisokeri antaa roualle kauniin värin. Makeutettu perunalaatikko valmistuu noin 3 tunnissa.

    Kun kuoritut perunat paloittelee niin se osaltaan lyhentää valmistusaikaa. Keittotappioita ei muodostu kun perunat keitetään niukassa vesimäärässä ja soseutetaan keittoveteen.

    Soseeseen lisätään suola, voi, ja maitoa niin että muodostuu notkeahko puuro.

    Siirappia lisätään vähintään puoli desilitraa kiloon perunoita tai maun mukaan. Maustetaan tarvittaessa mieltymysten mukaan.

    Sose laitetaan vuokaan ja pinnalle voidaan sirotella korppujauhoa ja voinokareita.

    Sose paistetaan noin 150 asteisessa uunissa noin 2 tuntia. Ja aikaa ei todellakaan kulu kuin noin 3 tuntia. Siis äärettömän helppotekoinen ja nopeakin arkeen sopiva arkiruoka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei hienoa, tämä olikin kivan ja kokeilemisen arvoinen vinkki. Tuo fariinisokeri varsinkin makua antamassa perunalle. Kiitos. Kokeilen ehdottomasti ohjetta.

      Poista
  2. Arkinen imelletty perunalaatikko valmistuu jopa alle 5 tunnissa.

    Tämän ohjeen periaate on sama kuin miten 1800 emännät imellytti perunalaatikon, mutta tässä hyödynnetään nykyaikaa - sähköuunia.

    SIIRAPPIA TAI MUUTA LISÄMAKEUTUSTA EI TARVITA !

    2kg jauhoisia perunoita. Kun vaihtelee erilaisia lajikkeita, niin saa erisia makuja ja suutuntumaa. Kaikki lajikkeet imeltyy!

    2 reilua "kukkupäätä" ruokalusikallista vehnäjauhoa tai muuta vastaavaa. Perinteisesti on käytetty ruisjauhoa.

    Maitoa. Eri lajikkeet vaati eri määriä.

    50-100g voita

    1-2 teelusikallista suolaa

    Paistopinnalle voidaan ripotella kevyesti korppujauhoa.

    Valmistusohje:

    Perunat kuoritaan raakoina ja keitetään vähässä vedessä sekä soseutetaan keittoveteen. Tarvittaessa lisätään kuumaa vettä niin että saadaan puuromainen sose. Kuivahko sose ei aina imelly ja siksi vedellä notkistaminen on tärkeää.

    Sose jäähdytetään huolellisesti 76-77 asteiseksi.

    Jauho sekoitetaan 76-77 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen. Tarvittaessa lisättään tilkka 77 asteista vettä. Imeltyminen alkaa heti.

    Soseastia laitetaan noin 70 asteiseksi lämmitettyyn sähköuuniin. Annetaan imeltyä 2-5 tuntia. Arkiseen imellettyyn perunalaatikkoon riittää usein 2 tuntia tai vähän yli. Voi maistaa.

    Lisää imellettyyn soseeseen suola ja voi. Lisää soseeseen maitoa niin että saadaan sakea velli. Arkinen imelletty perunalaatikko valmistetaan kiinteämmäksi, koska sen tulee olla mielellään täyttävää ruokaa.

    Sose laitetaan voideltuun vuokaan ja pinnalle ripotellaan voinokareita. Pinnalle voidaan ripotella korppujauhoa - tällä saadaan arkiseen imellettyyn perunalaatikkoon hiukan näyttävyyttä.

    Sose paistetaan 140-175 asteisessa uunissa noin 2 tuntia. Paistaminen voidaan aloittaa 175 asteessa. Kun pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan, lämpö alennetaan 140 asteeseen ja kupliminen rauhoittuu.

    Onnistuu parhaiten kellaroiduista perunoista. Jos tekee uusista perunoista, niin kannattaa valita mahdollisimman jauhoinen lajike ja kannattaa välttää voimakasta vatkaamista.

    Imelletty perunalaatikko on hyvä arkiruoka 1800 luvun tapaan. Imellettyä perunalaatikkoa valmistettiin vielä 1950-1960 luvuilla yleisesti arkiruuaksi. Sen jälkeen valmistaminen ja valmistustaito hiipui niin että nykyisin sitä valmistetaan vain jouluksi. Jouluksi valmistetaan lahinnä siirapilla ja sokereilla makeutettua perunalaatikkoa - mikä on täysin eri asia kuin 75 asteisessa uunissa imelletty perunalaatikko.

    VastaaPoista

Koulutusmatkalla: Hotelli Korpilampi

Espoon Korpilampi Koulutusmatka Espoon Korpilammelle oli paluu menneisyyteen. Muistin hotellista ennestään vain ruskean sävyn. Hotelli K...