kotiliesi

maanantai 6. marraskuuta 2017

Kuokkavieraana ruokamessujen kulisseissa - mukana Ville Haapasalo

Ville Haapasalon ruokakulttuuri on eksoottinen, laaja ja täynnä tarinoita.
Tänään aion kertoa millaista oli olla kuokkavieraana Kauppiasliiton ruokamessujen kulisseissa. Varoituksen sanana sanottakoon, että nyt kerron tuotteista ja tapahtumista jotka miellyttivät itseäni. Olen siis eräänlainen "Helppoheikki" tänään. Jos koet markkina-ahdistusta, älä lue tästä eteenpäin.

Täytyy myöntää, että jännittävä ja yltäkylläinen lauantaipäivä. Näillä ruokamessuilla ei tarvinnut nälkää nähdä. Joka tuutista tipahteli isompaa ja pienempää maistiaista. Sain myös paljon tietoa raaka-aineista sekä uusista tuotteista.

Bongasin tuttuja kasvoja, Janne Katajan ääni kaikui tuttuun tykittävään tapaan, mutta nyt ei juonnnettu Napakymppiä vaan Kataja vei yleisönsä suoraan tapas-pöytään, katsoi läheltä silmiin, ja kehotti maistamaan myös monia muita herkkuja. Tunnelmaa nostattavaa heti alkumetreillä.

Kohtasin paljon myös esittelijöitä jotka auliisti kertoivat tuotteista. Seuralaiseni on kaupan alalla, joten hän tiesi mistä narusta nykiä ja likipitäen jokaisella kojulla vietettiin pitkä tovi. Olin yhtä kuulevaa korvaa, ja esitin välikysymyksen tarvittaessa. Kotiin viemisiä riitti. Oli kissalle raksuja ja lapsille karkkia, kahvinäytteitä, kaurapuuroa ja Villen kuivalihaa. Käsirasvaa ja hammastahnaa. Onginnassa voitin banaanikassin, lippis jäi pojalleni yömyöhällä tavatessa, mutta olkihattu tulee käyttöön.

Tein huvista täyttä työtä: Vessajonossa tapasin tuote-esittelijän ja annoin käyntikorttini. Palvikinkkua maistaessa tapasin markkinointipäällikön ja ehdotin yhteistyötä. Koskaan ei tiedä onko hetki otollinen, mutta aina kannattaa taistella omien oikeuksiensa puolesta, ja moniosaajaksi ryhdytään, ei synnytä. Näin minä sen koen, ja Arman Alizan saattaisi olla kanssani samaa mieltä.


Ville Haapasalo tarinatuvassa

Tapasin messuilla televisiosta tutun näyttelijä, maailmanmatkaaja ja monitoimimies Ville Haapasalon, jonka mielestä ruoanlaitossa parasta on se, että ihmiset syövät valmistetun ruoan.
"Sitä vartenhan ruokaa laitetaan, että ihmiset sitä syövät", Haapasalo toteaa ja lisää vielä kuinka itsellekin tulee iloinen ja energinen olo, kun näkee ruoan maistuvan. 

Jaksan ihmetellä esiintyvän taiteilijan omaa energiaa. Hän juttelee, seurustelee ja kaverikuvauttaa itseään faniensa ympäröimänä lähes tauotta. Nostan henkistä hattua. Huomaan väsymyksen juonteita kasvoilla, ja hymyn hetkeksi sammuvan, syttyäkseen jälleen eloon silmiä myöten. Syynä messuvieras, joka haluaa sen selfien, tai sanoo jotakin muuta. Haapasalo on samanlainen rento ja aidon oloinen kuin televisiossa, ja voin vain olla iloinen, että sain kokea livenä tämän hetken suuren staran kanssa. Käsipäivää sanottiin ja iholle jäi kosketusmuisto.

Ruokamessuilla sain tilaisuuden maistaa myös Haapasalon ideoimaa Pelmeniä ja ihastuin oitis. Varsinkin sienipelmen sai makunystyrät nousemaan niin korkealle, että löysin itseni henkisestä  sienimetsästä. Pelmenin raaka-aineena käytetty jauho on mielikuvan taika-aine. Metsäsieni mielleyhtymä sekä pelmenin suuri koko olivat plussaa maistelijalle. Myös lampaanlihaa oli tarjolla. Jos ei pelmeniä jaksa itse valmistaa, kaupanhyllyltä löytyy.

Tiedoksi:
Haapasalo on perustanut yhdessä Restamaxin kanssa sekä Helsinkiin, että Tampereelle Georgilaista ruokaa tarjoilevan ravintolan Purpurin. Lue lisää täältä: https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/ville-haapasalon-vasta-avatusta-ravintolasta-saa-sisaelinpaistosta-ja-kylmaa-kanaa-tallainen-on-uusi-ravintola-tampereella-200484561/ Mies nähdään myös teatterin lavalla vuoden 2018 aikana.https://yle.fi/uutiset/3-9875551


Pizzanpaloja chilihengessä


Chilille voi olla allerginen- juustoissa löytyy

Se mihin huomio kiinnittyi messujen ruokatarjonnassa oli chilin käyttö mausteena. Chili on mausteena voimakas, ja hyväksi todettu. Maustetta löytyikin monesta maistiaisesta. On kuitenkin ihmisiä, joille tuo ainesosa on helvetin esiportti, nimittäin jopa hengenvaarallinen tuote. Allergiselle ihmiselle tieto on tärkeää. Myös esitteilijän on hyvä tiedostaa, että vaikka chiliä ei kenties ole mainittu tuoteselosteessa, voi siellä olla vastaavaa ainetta, esim. cayennepippuria, tai esimerkiksi salamia jossa on käytetty chiliä mausteena.  Pizzapalat jäivät maistamatta heiltä, jotka chiliä välttävät. Varsinkin, kun vastaavaa tuotetta ilman chiliä ei ollut tarjolla.

Klassikkoja: Juustopipareita ja rahkaherkkuja
Joulu on tulossa, ja näin pikkujouluaikaan pipareita valmistellaan. Hyväksi havaittu pikkusuolainen on pipari ja homejuusto yhdistelmä. Silloin kun juustosta tykkää ja varsinkin homejuustosta.

Uutuustuote lohipala mikrossa, nopeaa ja helppoa vaikka koululaisen arkiruoaksi
Lohi on arkiruoaksi ehkä liian juhlava, mutta mikrouutuus jota maistoin oli suussasulava, helppokäyttöinen ja koukuttava. Hintaa tosin en tiedä, joten vaikea sanoa ostaisinko heti kotiin. Silti jäin pohtimaan, että kuinka helppoa ruoanlaittoa lapselle joka kotiutuu koulusta ja valmista ruokaa ei ehkä heti muuten ole saatavilla ja vanhemmat kenties vielä töissä. Toki lohi kaipaa seurakseen muutakin, esimerkiksi perunaa. Ainakaan omalla kohdalla nuorisoa pohtiessa tiedostan, että pieni lohipalanen ei tyydytä teini-ikäisen nuoren nälkää. Ja hinta sanelee paljon, sillä kala on hinnoissaan.

Juustoja löytyi valkosipulista vegetaristille suuhun sopivaksi

Juustopisteitä oli useita. Maistoin vegaaneille tarkoitettua juustoa. Mietoa oli, ei kuitenkaan huono valinta. Itse pidän voimakasta makua antavista juustoista ja suosikkini olikin valkosipuli, cheddar sekä chili. Jouluun tiedänkin nyt mistä lauselleni täytettä haen.


Ruoka kuuluu astioihin ja kattaukseen

Illallinen kutsuvieraille (myös kuokkijalle)
Syödäkin välillä täytyi. Mielellään muutakin kuin maistiaisia. Tarjolla oli buffetpöytä josta löytyi niin salaattia, lihaa kuin kasvisruoka vaihtoehtoja. Kaikkiruokaisena kaikki maistui. Ja taas jaksoi jatkaa.

Uudistunut piirakkavuoka perinteisen tilalle
Tustustuin myös tuotteisiin joilla ruokaa valmistetaan. Piirakkavuoan muoto miellytti silmää. Ei niin perinteinen, lähinnä kuin kukka. Ajattelin jollakin tapaa Viisikko-sarjaa, Neiti Marplea ja englantilaisia piiraita. Mielleyhtymä saisi minut ostamaan vuoan, vaikka lahjaksi pukinkonttiin.

Pikkupadat uunin ja pakastuksen kestäviä
Kuin nukkekotia rakentaisi. Olen taas pikkutyttö, ja kerään astioita leikkimökkiin. Sillä erolla, että nämä pikkupadat ovat aivan oikeasti käyttötavaraa. En edes tiedä mitä meidän suurperheen arkeen voisi näillä laittaa, mutta silti jäivät kiehtomaan mieltä. Minulla on yksi pieni, äidiltäni saatu, miniatyyrikattila, jonne laitan aina loput keitinliemet tai perunat. Näille padoille olisi ehkä jokin suurempi tarkoitus hyväksi. Kysyn mutsilta, uskon, että tietää vastauksen.

 
Esiintyvien taiteilijoiden kautta kohti yöelämää 


Arman Alizad kertoi kuinka vaikeudet voitetaan
Arman Alizadin luento oli mitä parhainta sparraamista kenelle tahansa elämässä eteenpäinpyrkijälle. Totesin hänen puhuvan osittain kuin omasta elämästäni. Olen keijuihin ja satuihin itseni sisäistänyt ikuinen lapsi. Ja nyt Arman teki selväksi, että oli nimenomaan oikein olla ikuinen leikki-ikäinen joka heittäytyy täysillä siihen mihin uskoo. Hänkin leikkii Star Warsia vieläkin, ja olikin aivan liekeissä lavavaloista, hän tahtoi leikkiä valomiekoilla. Loistavaa. Ja miettikää mitä mies on saanut aikaan. Vaikka mitä vakavista aiheista dokumenteissa, jotka ovat syntyneet lapsuuden leikeistä ja kokemuksista. Kuinka häneen ei uskottu, olisi pitänyt pysyä räätälin lestissään, eikä pyrkiä televisioon. Vaan toisin kävi. Arman osasi uskoa itseensä silloinkin, kun epätoivo iski.

Armanin resepti oli yksinkertaisen tyylikäs
Armanin resepti eteenpäin menevälle on tässä. Minusta todella hyvä. Työtään on hyvä rakastaa, pyrkiä eteenpäin, uskoa itseensä ja olla periksiantamaton silloinkin, kun ei vielä ole siellä tavoitteessa, sivupoluille joutuu välillä, mutta tavoite on hyvä pitää mielessä. Ja on niitäkin, jotka eivät usko siihen mitä itse uskot. Piutpaut heille.

Loppuillasta Yön Olli hurmasi osaamisellaan
Iltäyöstä aloin astua pikkujoulutunnelman puolelle, ja seurasin mm. Vesalaa ja Yön Ollia musatunelmiin. Olli vei jälleen kerran lavakarismallaan voiton. Tanssijalkaa alkoi kutittaa, ja päädyimme Helsingin yöhön jatkoille seuralaiseni kanssa. Eikä siitä sitten sen enempää, sanotaan vaikka niin, että välillä on vapauttavaa irrotella, yhdistää ensin työ, sitten huvi ja pistää meno villiksi, jotta arkeen paluu maistuu taas makealta.

Kuinkas sinun viikonloppusi ja Pyhämiestenpäiväsi sujui? Oliko rauhallista vai menikö viihteen puolelle? Kävitkö kenties haudoilla ja muistelit menneitä, vai aloititko uuden perinteen? Kerro toki tänne.



Käy tykkäämässä, sillä kun en blogaa, kuvitan Instaa, päivitän Facebookia, Pinterestiä ja Twitteriä, eli löydät minut myös täältä:
 https://kotiliesi.fi/blogit/
https://www.facebook.com/phannele7
 https://www.facebook.com/paivi.hujakka
https://www.instagram.com/phannele7/?hl=fi
https://twitter.com/PaiviTanninen
https://twitter.com/tanninen_paivi
https://fi.pinterest.com/phannele7/
https://plus.google.com/110045278659210168219/posts/KUgrrxLZcKj

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuuma sosekeitto antaa kylmälle kyytiä

Raaka-aineiden kirjo Tänään tein sosekeiton. Kylmän päivän paras herkku on kuuma keitto jossa on luonnetta. Tänään keiton virkaa teki s...