kotiliesi

lauantai 11. huhtikuuta 2020

Pääsiäisen aikaan


Pääsiäinen tänä vuonna ei suju kuin ennen. Sukujuhlat ja omien vanhempien näkeminen rajoittuu nyt videopuheluihin tai Watsup-viesteihin.

Viisihenkinen perheeni kokoontuu kuitenkin yhteen. Kaikki neljä lastani ovat yhteisen ruokapöydän ääressä. Suolaista ja sokeripitoista nautitaan toiveiden mukaisesti. Mamma kokkaa ja rokkaa. Jälkikasvu nauttii ja huvittuu. 

Yhdessä tehdään

Me pelaamme, vitsailemme, kuuntelemme musiikkia, katsomme elokuvia ja humoristisia somepätkiä, näyttelemme, kisailemme, syömme hyvin ja ulkoilemme luonnossa yhteistuumin, verkostuen tiiviisti toisiimme.

Muu suku on tahoillaan. Heihin olen yhteydessä myöhemmin. Jaan tunteita ja kuvia. Yhdessä olemme mekin. Aktiivisin sisaruksista on poikennut alaovella jo viikolla, tuonut kassillisen herkkuja kaikille. Kuulumiset on vaihdettu, ja kaikki toistaiseksi terveiksi todettu. 

Yhteinen hyvä

Puhelin on soinut tai piipannut tasaiseen tahtiin. Ystävätkään eivät ole unohtaneet. Jaettu ilo on edelleen kaksinkertainen, ja surukin puolitettu tarvittaessa. Huolet on huomioitu ja maailmaa parannettu. Jyvät akanoista tässäkin kriisissä eroteltu. Helpot sanahelinät aidoista helmistä löydetty. 

Yhdessä tekeminen on ja on ollut voimavara ja energiaa tulevaan, ja tähän hetkeen. Virus kyllä tiedostetaan, ja hygienia huomioidaan. Pääosassa on kuitenkin yhdessä tekeminen. Arvostus olennaiseen. Perheeseen. Sukuun. Ystäviin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Paikka auringossa

Olen vihdoinkin löytänyt paikkani auringosta. Näin minusta juuri nyt tuntuu. Se onko tämä jatkumo, näyttää vain aika.  Pyysin vä...