kotiliesi

sunnuntai 30. elokuuta 2020

Kertaus on opintojen äiti


Juustokakkua koristellessa luotan intuitioon, visioon joka näkyy sieluni silmillä. 

Sitä mukaa kun teen, sitä mukaa uusi ajatus syntyy. Pieni muutos entiseen. 

Elämäni kolmas juustokakku itsetehtynä. Ensimmäinen lajiaan töissä. Pomon ohjeilla tietenkin. 

 Huikeaa, kehityn työssäni

Illansuussa juuri ennen poistumistani töistä tajuan, että huomisen vetovastuu ilman tarkkoja ohjeita on sysätty minulle. 

Kotiläksyksi jää miettiä kaunis kattaus. Asiakkaan tulisi syödä silmillään ensin. 

Oma kädenjälki ei ole vielä niin kaunista kuin toivoisin. Joku saattaa väittää toisin. Suorittajaluonteelle itseltä vaatiminen ei koskaan ole riittävä. 

Leikin matkijalintua ja kopsaan kollegoilta. Visuaalinen muistini on hyvä. 

Tänään kuitenkin toimin toisin. Keksin pyörän uudelleen. Omalla tavallani. 

Paniikki uhkaa iskeä

Koulutukseni opinahjossa on ohitse, ymmärrän silti olevani prässissä työpaikallani, missä kohellukseni tunnetaan ja tiedetään. 

En ehkä vedä kokkikollegaa lipputankoon Vaahteramäen Eemelin tavoin, mutta keittiön kauhuksi voisi välillä kutsua huoletta. 

Kissankulman kauhukakara laitettiin verstaaseen vuolemaan puu-ukkoja, miettimään tekojaan. 

Minut laitetaan uusimaan kädenjälkeni niin monta kertaa, että lopulta osaan. 

Tänään huomioin oppineeni jotakin uutta täytekakkua koristellessa. Kerma asettui paremmin kuin koskaan paikoilleen. Kyllä, tekemällä oppii. 

Lisää vastuuta. Iik 

Ja ensi viikon jälkeen saatan olla tyhjän päällä taas. Kokkiperheenkään kohtalosta ei vielä tarkkaan tiedä.

 Siihen jäätyy taas hetkeksi ura ja unelmat. Työnarkomaani saa etsiä työnsä toisaalta tai pakkolomailla taas. 

Korona sulkee ovia, peruuttaa juhlia. 

Syksy voi tuoda jälleen pätkän nälkäkuolemaa. 

Juuri, kun olen alkanut maksaa takaisin velkojani, hakenut uutta asuntoa ja täyttänyt jääkaappini asianmukaisesti oikein. Argh. 

Epäreilua

Virus vie hengen, terveyden ja mielenrauhan. Toisaalta antaahan se taas luvan olla himassa. Silti ärsyttää. 

Työmoodini kärsii

Rakkaus lajiin tukahdutetaan. Kuihdun kuin syksyn lehdet. Jää vain muisto. Yhyynyyh. 

Ajattele myönteisesti

Hmmnn. Niinpä niin. Pysy kotona. 

Laita maski naamalle ja tilaa kaikki netistä. 

Liiku silloin, kun toiset nukkuvat.

 Katso kaikki sarjat ja elokuvat. 

Vältä vaipumasta epätoivoon, aurinko nousee vielä, se vain hieman kestää. 


Ja sinne katosi luovuus. Tyhjyyteen. Argh

 Toisaalta opitut asiat kehittyvät odotuksen tilassa. 

Palatessa takaisin uuteen arkeen, on jokin taas muuttunut, kehittynyt edukseen.

I hope!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Yhteisen pöydän ääressä

Tänään kotikokkailen. Pääruokana oli uunilohta, keitetyt perunat ja pippurikastike, vihersalaatti.  Jälkiruokana marjaisa mangos...